SII-MAN SYNTY JA ALKUTAIVAL
Kulttuuriyhdistys katsottiin tarpeelliseksi
Vuoden 2003 talvipakkasten paukkuessa kudottiin syntyajatuksia, jotka johtivat Kulttuuri Sii-Man perustamiseen.
Edeltävinä vuosina mm. musiikin saralla oli tehty komeaa yhteistyötä Konserttiyhdistyksen puitteissa ja useammankin pitäjän harrastajateatteriryhmien kesken. Erilaiset vapaat toimintaryhmät olivat silloin tällöin tehneet ilahduttavia irtiottoja rajat ylittävään yhteistyöhön naapurikuntien kesken. Mukana oli aikaansaapaa väkeä, joka oli tottunut pelkän puhumisen sijaan tekemään ideoista totta. Monella oli entuudestaan vankkoja näyttöjä osaamisesta, kullakin omalta alaltaan.
Pohdittiin, että vapaaehtoiset voimat yhdistämällä löydettäisiin varmat keinot saada aikaan tasokkaita kulttuuritapahtumia ja koulutustilaisuuksia. Hyödyntämällä kuntien pienetkin tukisummat tehokkaammin yhdessä voitaisi rakentaa ties kuinka näyttäviä tuotantoja vähemmilläkin rahkeilla.
Ideat ja toiminta-ajatukset uudesta yhdistyksestä alkoivat viritä. Sen tulisi olla eri alojen kulttuuriyhdistysten ’kattojärjestö’ ja Siilinjärven ja Maaningan kuntien kulttuurialan yhteistyön edistäjä. Kulttuuritapahtumat Siilinjärvellä ja Maaningalla, kesäiset perinnetapahtumat ja iltamaperinteen elvyttäminen kuuluivat tulevaan ohjelmaan. Perimätiedon keräämisen ja tallentamisen aloituksella oli kiire. Uusia kykyjä oli löydettävä ja heille piti järjestää esiintymismahdollisuuksia. Hyvät suoritukset ja kyvyt oli voitava sopivalla tavalla palkita. Kulttuurikilpailujakin olisi järjestettävä ja ensimmäisten joukossa eri ryhmien järjestämät ja esittämät ohjelmalliset iltamat nousivat esiin. Oli tarvetta järjestää kulttuuri- virkistys- ja lomamatkailua. Niin työelämässä oleville kuin siitä vapautuville kuului mahdollisuus osallistua ja toimia kulttuuriharrastusten parissa. Toivomuksena oli, että yhdistys kokoaisi kokonaisia yhdistyksiä, niiden jäseniä ja muita kulttuurin ystäviä yhteistyöhön sekä järjestäisi osallistuville monipuolista kanssakäymistä harrastusten parissa. Yhdistys voisi hankkia toimintaansa varoja esim. esiintymisillä, toritapahtumilla, myyjäisillä ja arpajaisilla.
Näissä merkeissä pidettiin idea- ja suunnittelupalaverit vuonna 2003 tammikuun 15. ja 27. päivänä ja helmikuun 27. päivänä. Siilinjärveläinen Aune Taskinen kutsui osallistujat koolle kaikkiin kolmeen ja toimi puheenjohtajana kahdessa alkupalaverissa. Joukko Siilinjärven ja Maaningan kulttuurielämän vaikuttajia ja kulttuuriyhdistysten edustajia istui pöydän ääreen ja yhteistyön kättä paiskattiin yli kuntarajan. Maaningan Urheilutalossa 27.2. pidetyssä kokoontumisessa, Raimo Hoffrenin toimiessa puheenjohtajana, päätettiin järjestää perustamiskokous seuraavan huhtikuun aikana Siilinjärvellä. Aune Taskinen lupautui hoitamaan kutsut puhelimitse, pyrkimyksenä mahdollisimman laaja osanotto.
”Sii-Ma kalastaa kulttuurin harrastajia”
Näin otsikoi paikallislehti Uutis-Jousi pääkirjoituksensa uudesta kulttuuriyhdistyksestä. Perustamiskokous pidettiin 7.4.2003 ravintola Ulriikan tiloissa Siilinjärvellä. Läsnä olivat Aune Taskinen, Hannu Huusko, Risto Auvinen, Raimo Hoffren, Anja Vartiainen, Anneli Puurunen, Hilkka Karvonen, Anja Eskelinen, Unto Kosunen, Aino Hokkanen, Eila Kaipainen, Riitta Hyttinen, Kaarina Krohn, Raimo Moisala, Erkki Holopainen ja Satu Charouita. Raimo Hoffren johti puhetta ja kaikki 16 osanottajaa kirjoittivat nimensä perustamiskirjaan, ryhtyivät yhdistyksen jäseneksi ja hyväksyivät säännöt, joissa mainitaan yhdistyksen nimi Kulttuuri Sii-Ma ry. Perustajajäsenet kutsuivat koolle uuden yhdistyksen järjestäytymiskokouksen, joka pidettiin 19.5.2003 Akuliinassa.
Toiminta viriää
Kulttuuri Sii-Ma ry:n järjestäytymiskokouksessa puhetta johti Raimo Hoffren Helena Mäkelän toimiessa sihteerinä. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Aune Taskinen yksimielisesti. Ensimmäisen hallituksen jäseniksi valittiin Risto Auvinen, Antero Karhunen, Raimo Moisala, Anja Vartiainen, Lea Eskelinen, Unto Kosunen, Anneli Puurunen, Anja Eskelinen, Kari Kytö ja EevaLiisa Tikkanen. Varajäseniksi hallitukseen valittiin Aino Hokkanen, Leo Katila, Hilma Hariola ja Raimo Hoffren. Yhdistyksen jäseneksi liittyi 28 henkilöä.
Lisää pestejä jaettiin hallituksen kokouksessa 13.6.2003, jolloin valittiin Risto Auvinen varapuheenjohtajaksi, Anja Silvennoinen sihteeriksi ja EevaLiisa Tikkanen taloudenhoitajaksi. Kulttuuri Sii-Ma ry ilmoitettiin yhdistysrekisteriin ja paluupostissa saatiin hyväksymispäätös sekä yhdistyksen rekisterinumero 188764.
Ensimmäisen vuoden saldo
Toritapahtumia järjestettiin kaksi, ja niissä liittyi jäseneksi yhteensä 44 henkilöä. Teatterimatkoille Varpaisjärvelle ja Rautavaaralle osallistui yhteensä 116 henkilöä. Virkistysmatkoja tehtiin myös kaksi yhteensä 98 henkilön voimin. Juhannuksen alla tapahtui ”kuin hyppy tuntemattomaan”, kun Sii-Ma sai Maaningan Vätysteatterin välityksellä yllättäen pikakutsun lähteä mukaan esiintymismatkalle Viroon. Kannatti uskaltaa, sillä hauskanpitoa siellä riitti lähes koko viikoksi.
Syksyllä järjestettiin logon suunnittelukilpailu. Kilpailun voitti Anu Karvonen sulkakynä-logolla ja toisena palkittiin Raimo Moisala työstä, jossa on Siilinjärven ja Maaningan kunnanrajojen muodostama kuvio. Sulkakynä-kuvio otettiin yhdistyksen leimasimeen ja karttakuviota painettiin liinoihin ja esittelyasuihin.
Syyskuussa päätettiin ryhtyä puuhaamaan Siilinjärvelle omaa elokuvafestivaalia Sodankylän malliin. Mahdollista tapahtumapaikkaa kierrettiin katsastamassa ala- ja yläkylältä. Tarkoitukseen erinomainen ja yleisön helposti saavutettavissa oleva paikkakin löytyi keskeltä kylää. ”Miljöö on vanhaa, alkuperäistä Siilinjärveä ja siksi viehättävä,” sanottiin. Toisaalta kaivattiin myös ympärivuotista teatteritarjontaa: ”Elokuvissakin kävisi, jos olisi omalla kylällä”.
Hallituksen kokouksessa 9.12. päätettiin käynnistää perimätiedon tallentaminen.
Vuoden 2003 loppuun mennessä hallitus kokoontui 7 kertaa. Vuoden vaihteessa Sii-Ma:ssa oli 116 henkilöjäsentä. Yhdistysjäseniä oli neljä, nimittäin Siilinjärven Teatteri, Siilinjärven Kansantanssijat, Sekakuoro Sekaset ja Siilinjärvi-Maaningan Konserttiyhdistys.
Moni tapahtuma yllätti myönteisyydellään ja toiminta tuntui alkavan hyvässä myötätuulessa. Jäsenten keskuudessa se vahvisti tunnelmaa, että oikealla asialla ollaan.
TOIMINTAMUODOT ETSIYTYVÄT UOMIINSA
Kahden seuraavan toimintavuoden aikana käynnisteltiin myös pitkäaikaisia hankkeita ja toimintoja, jotka ovat jatkuneet perinteenä vuodesta toiseen, toki ajan myötä sopivasti uudistuen.
Haastatteluvideot tallennetaan cd-levylle
Perimätiedon tallentaminen aloitettiin haastattelemalla siilinjärveläisiä vaikuttajia ja kansanedustajia Katri-Helena Eskelistä ja Lauha Männistöä, joiden ajatuksille antoi painoarvoa laaja kokemus järjestötoiminnassa, samoin kunnallisissa ja valtiollisissa luottamustehtävissä. Paitsi perimätietoa videoille tallentui niin yleistä kuin paikallis- ja henkilöhistoriaakin sekä harkittua näkemystä elämästä ja aatevirtauksista, jotka yhteiskunnassa vaikuttavat ja kokonaisia sukupolvia ohjailevat.
Katri-Helena Eskelisen haastattelu tallennettiin Akuliinassa ja tilaisuuden nimenä oli ”Laulun sävelillä halki vuosikymmenten”. Haastateltava kertoi näkemyksiään musiikin lomassa liitäen laulut historian kulussa omakohtaisesti koettuihin tapahtumiin. Akuliinasta tuli monien myöhemminkin tehtyjen haastattelutallenteiden esityspaikka. Haastateltu päähenkilö on useimmiten itsekin mukana katselutilaisuuksissa.
Vuoden 2005 loppuun mennessä kamera oli vieraillut myös Maaningalla europarlamentaarikko Mirja Ryynäsen kotona. Haastattelut toimitti toimittaja Matti Juusela.”Videoksi tehtävä haastattelu vaatii paljon etukäteisjärjestelyjä”, kertoi Juusela. ”Tämä oli vaativampi hanke kuin perinteisellä ääninauhurilla tehtävä työ.” Alkuperäiset tallenteet jäivät Siilinjärven kunnan arkistoon, josta historiantutkijat voivat käydä niitä katsomassa. Kopioita jaettiin mm. Siilinjärven ja Maaningan kirjastoihin. Sii-Ma päätti panostaa perinteen keräämiseen jatkossakin mm. uusia haastattelijoita kouluttamalla.
Laulu hoitaa sisältäpäin
”Elokuvafestarin mentyä myttyyn mietittiin, mitä kulttuuritarjontaa ja ennen kaikkea yhdessäoloa kaikenikäisille voidaan järjestää. Aloitettiin yhteislauluillat kokeilumielessä, suurin toivein ja pää pilvissä, mutta – yllätys, yllätys- emme pettyneetkään. Iltojen tarkoitus on, että ihmiset pääsevät laulamaan, kuulemaan musiikkia ja olemaan yhdessä”, tiedotti Aune Taskinen ja yhteislaulutyöryhmän maaninkalainen puheenjohtaja Hannu Huusko komppasi, että ”laulu avaa kanavia niin iloon kuin suruunkin”. Kun ääni resonoi sisällä, niin se on kuin hierontaa. Jos niskahieronta tuntuu mukavalta ja saa hyvälle mielelle, niin miksei sitten sisältäpäinkin tuleva hieronta”, filosofoi Uutis-Jousen haastattelussa Pauli Huttunen, eräs laulattajista Sii-Man yhteislauluillassa Mäntyrannassa 21.7.2005. Sii-Ma oli mukana järjestämässä myös hengellisen musiikin lauluiltoja yhdessä seurakunnan musiikkiryhmien kanssa. Laulutuokioita järjestettiin lähes joka kuukausi eri paikoissa nimellä Sii-Man sikermät. Nuorten lauluillassa raikui hevi ja pop. Laulutilaisuudet otettiin suosiollisesti vastaan, niihin tultiin täysin rinnoin mukaan ja suosio on säilynyt hyvänä kautta vuosien.
Iltamissa ilo irrallaan
Eräänä tammikuisena perjantaina 2004 silloisen Vuorelan Kuntoutumiskeskuksen ravintolasalissa nautittiin iki-ihanasta ja sammaloitumattomasta iltamaviihteestä, kun Sii-Ma järjesti toimintansa ensimmäisen illanvieton, joka oli ”sisällöltään nuorekas, mutta vanhan tyylinen. Iltamakutsu oli otettu vastaan innostuneesti. Katsomon ja tanssiparketin täytti harmaantunut mutta vetreä sukupolvi, joka tunnelmoi samalla sydämen ilolla kuin nuoruusvuosinaan,” raportoi Uutis-Jousi. Illassa esiteltiin yhdistyksen tunnuskuvan eli logon suunnittelukilpailun parhaat palkitsemisjärjestyksessä. Iltamaorkesterina oli tanssi- ja hääorkesteri Halssarit Unto Kosusen johdolla.
Seuraavat ohjelmalliset iltamat järjestettiin Kunnonpaikassa vuoden 2005 marraskuussa. Teatteri Vivates esitti katkelmia näytelmästä Kiljusen herrasväki, ohjelmassa nähtiin myös tanssiesityksiä, musiikkia ym. mukavaa. Illan laulusolisteina olivat Pirjo Tossavainen ja Vesa Ruotsalainen. Silloinkin olivat vapaat istumapaikat vähissä, ja seuraava ohjelmallinen iltama otettiin ohjelmaan jo muutaman kuukauden päästä. Aune Taskinen muistutti, että iltamaperinteen elvyttäminen oli otettu esille jo yhdistystä perustettaessa. Kuntoutumiskeskuksessa oli aikaisempina vuosina kilpailtu iltamien pidossa yhdistysten kesken, ja uutta kilpailukimaraa suunniteltiin Sii-Man järjestämänä taas tulevina vuosina.
Teatteriin, teatteriin
Suunnitelmien mukaan Sii-Ma ryhtyi järjestämään teatterimatkoja aluksi lähiseutujen kesäteattereihin. Kuljetuspalvelu järjestettiin periaatteella ’linja-aato tuop ja hakkoo’ mahdollisimman monelle sopivaksi. Tunnelmallinen kyyti olikin lähes poikkeuksetta täysi viimeistä paikkaa myöten ja nautittavat esitykset vetivät monen suuta messingille.
Tunnustusta
Aune Taskinen vastaanotti vuonna 2005 Siilinjärven vapaa-aikalautakunnan Vuoden Kulttuurikasvo-nimityksen, joka myönnetään tunnustuksena siilinjärveläisille taustavaikuttajille ja kulttuuriharrastuksen mahdollistajille. Aune Taskinen on Kulttuuri Sii-Man perustamiskirjan ensimmäinen allekirjoittaja ja hän oli jo ensimmäisinä toimintavuosina saanut paljon aikaan Siilinjärven ja Maaningan kulttuuriyhdistyksen puheenjohtajana. Kiitospuheessaan Aune Taskinen jakoi saamaansa tunnustusta laajemmalle Sii-Man riveihin. ”Hallituksen jäsenet ja eri työryhmien henkilöt ovat tehneet valtavasti työtä kotiseudun eteen”, hän mainitsi. Samalla hän kertoi yhdistyksen tulevaisuuden haaveista, hankkeista ja yhteistyökumppaneista.
Sii-Malla oli jo siivet ja ilmaa siipien alla, ja potra komivuotias porskutti määrätietoisesti eteenpäin.
Vuoden 2003 talvipakkasten paukkuessa kudottiin syntyajatuksia, jotka johtivat Kulttuuri Sii-Man perustamiseen.
Edeltävinä vuosina mm. musiikin saralla oli tehty komeaa yhteistyötä Konserttiyhdistyksen puitteissa ja useammankin pitäjän harrastajateatteriryhmien kesken. Erilaiset vapaat toimintaryhmät olivat silloin tällöin tehneet ilahduttavia irtiottoja rajat ylittävään yhteistyöhön naapurikuntien kesken. Mukana oli aikaansaapaa väkeä, joka oli tottunut pelkän puhumisen sijaan tekemään ideoista totta. Monella oli entuudestaan vankkoja näyttöjä osaamisesta, kullakin omalta alaltaan.
Pohdittiin, että vapaaehtoiset voimat yhdistämällä löydettäisiin varmat keinot saada aikaan tasokkaita kulttuuritapahtumia ja koulutustilaisuuksia. Hyödyntämällä kuntien pienetkin tukisummat tehokkaammin yhdessä voitaisi rakentaa ties kuinka näyttäviä tuotantoja vähemmilläkin rahkeilla.
Ideat ja toiminta-ajatukset uudesta yhdistyksestä alkoivat viritä. Sen tulisi olla eri alojen kulttuuriyhdistysten ’kattojärjestö’ ja Siilinjärven ja Maaningan kuntien kulttuurialan yhteistyön edistäjä. Kulttuuritapahtumat Siilinjärvellä ja Maaningalla, kesäiset perinnetapahtumat ja iltamaperinteen elvyttäminen kuuluivat tulevaan ohjelmaan. Perimätiedon keräämisen ja tallentamisen aloituksella oli kiire. Uusia kykyjä oli löydettävä ja heille piti järjestää esiintymismahdollisuuksia. Hyvät suoritukset ja kyvyt oli voitava sopivalla tavalla palkita. Kulttuurikilpailujakin olisi järjestettävä ja ensimmäisten joukossa eri ryhmien järjestämät ja esittämät ohjelmalliset iltamat nousivat esiin. Oli tarvetta järjestää kulttuuri- virkistys- ja lomamatkailua. Niin työelämässä oleville kuin siitä vapautuville kuului mahdollisuus osallistua ja toimia kulttuuriharrastusten parissa. Toivomuksena oli, että yhdistys kokoaisi kokonaisia yhdistyksiä, niiden jäseniä ja muita kulttuurin ystäviä yhteistyöhön sekä järjestäisi osallistuville monipuolista kanssakäymistä harrastusten parissa. Yhdistys voisi hankkia toimintaansa varoja esim. esiintymisillä, toritapahtumilla, myyjäisillä ja arpajaisilla.
Näissä merkeissä pidettiin idea- ja suunnittelupalaverit vuonna 2003 tammikuun 15. ja 27. päivänä ja helmikuun 27. päivänä. Siilinjärveläinen Aune Taskinen kutsui osallistujat koolle kaikkiin kolmeen ja toimi puheenjohtajana kahdessa alkupalaverissa. Joukko Siilinjärven ja Maaningan kulttuurielämän vaikuttajia ja kulttuuriyhdistysten edustajia istui pöydän ääreen ja yhteistyön kättä paiskattiin yli kuntarajan. Maaningan Urheilutalossa 27.2. pidetyssä kokoontumisessa, Raimo Hoffrenin toimiessa puheenjohtajana, päätettiin järjestää perustamiskokous seuraavan huhtikuun aikana Siilinjärvellä. Aune Taskinen lupautui hoitamaan kutsut puhelimitse, pyrkimyksenä mahdollisimman laaja osanotto.
”Sii-Ma kalastaa kulttuurin harrastajia”
Näin otsikoi paikallislehti Uutis-Jousi pääkirjoituksensa uudesta kulttuuriyhdistyksestä. Perustamiskokous pidettiin 7.4.2003 ravintola Ulriikan tiloissa Siilinjärvellä. Läsnä olivat Aune Taskinen, Hannu Huusko, Risto Auvinen, Raimo Hoffren, Anja Vartiainen, Anneli Puurunen, Hilkka Karvonen, Anja Eskelinen, Unto Kosunen, Aino Hokkanen, Eila Kaipainen, Riitta Hyttinen, Kaarina Krohn, Raimo Moisala, Erkki Holopainen ja Satu Charouita. Raimo Hoffren johti puhetta ja kaikki 16 osanottajaa kirjoittivat nimensä perustamiskirjaan, ryhtyivät yhdistyksen jäseneksi ja hyväksyivät säännöt, joissa mainitaan yhdistyksen nimi Kulttuuri Sii-Ma ry. Perustajajäsenet kutsuivat koolle uuden yhdistyksen järjestäytymiskokouksen, joka pidettiin 19.5.2003 Akuliinassa.
Toiminta viriää
Kulttuuri Sii-Ma ry:n järjestäytymiskokouksessa puhetta johti Raimo Hoffren Helena Mäkelän toimiessa sihteerinä. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Aune Taskinen yksimielisesti. Ensimmäisen hallituksen jäseniksi valittiin Risto Auvinen, Antero Karhunen, Raimo Moisala, Anja Vartiainen, Lea Eskelinen, Unto Kosunen, Anneli Puurunen, Anja Eskelinen, Kari Kytö ja EevaLiisa Tikkanen. Varajäseniksi hallitukseen valittiin Aino Hokkanen, Leo Katila, Hilma Hariola ja Raimo Hoffren. Yhdistyksen jäseneksi liittyi 28 henkilöä.
Lisää pestejä jaettiin hallituksen kokouksessa 13.6.2003, jolloin valittiin Risto Auvinen varapuheenjohtajaksi, Anja Silvennoinen sihteeriksi ja EevaLiisa Tikkanen taloudenhoitajaksi. Kulttuuri Sii-Ma ry ilmoitettiin yhdistysrekisteriin ja paluupostissa saatiin hyväksymispäätös sekä yhdistyksen rekisterinumero 188764.
Ensimmäisen vuoden saldo
Toritapahtumia järjestettiin kaksi, ja niissä liittyi jäseneksi yhteensä 44 henkilöä. Teatterimatkoille Varpaisjärvelle ja Rautavaaralle osallistui yhteensä 116 henkilöä. Virkistysmatkoja tehtiin myös kaksi yhteensä 98 henkilön voimin. Juhannuksen alla tapahtui ”kuin hyppy tuntemattomaan”, kun Sii-Ma sai Maaningan Vätysteatterin välityksellä yllättäen pikakutsun lähteä mukaan esiintymismatkalle Viroon. Kannatti uskaltaa, sillä hauskanpitoa siellä riitti lähes koko viikoksi.
Syksyllä järjestettiin logon suunnittelukilpailu. Kilpailun voitti Anu Karvonen sulkakynä-logolla ja toisena palkittiin Raimo Moisala työstä, jossa on Siilinjärven ja Maaningan kunnanrajojen muodostama kuvio. Sulkakynä-kuvio otettiin yhdistyksen leimasimeen ja karttakuviota painettiin liinoihin ja esittelyasuihin.
Syyskuussa päätettiin ryhtyä puuhaamaan Siilinjärvelle omaa elokuvafestivaalia Sodankylän malliin. Mahdollista tapahtumapaikkaa kierrettiin katsastamassa ala- ja yläkylältä. Tarkoitukseen erinomainen ja yleisön helposti saavutettavissa oleva paikkakin löytyi keskeltä kylää. ”Miljöö on vanhaa, alkuperäistä Siilinjärveä ja siksi viehättävä,” sanottiin. Toisaalta kaivattiin myös ympärivuotista teatteritarjontaa: ”Elokuvissakin kävisi, jos olisi omalla kylällä”.
Hallituksen kokouksessa 9.12. päätettiin käynnistää perimätiedon tallentaminen.
Vuoden 2003 loppuun mennessä hallitus kokoontui 7 kertaa. Vuoden vaihteessa Sii-Ma:ssa oli 116 henkilöjäsentä. Yhdistysjäseniä oli neljä, nimittäin Siilinjärven Teatteri, Siilinjärven Kansantanssijat, Sekakuoro Sekaset ja Siilinjärvi-Maaningan Konserttiyhdistys.
Moni tapahtuma yllätti myönteisyydellään ja toiminta tuntui alkavan hyvässä myötätuulessa. Jäsenten keskuudessa se vahvisti tunnelmaa, että oikealla asialla ollaan.
TOIMINTAMUODOT ETSIYTYVÄT UOMIINSA
Kahden seuraavan toimintavuoden aikana käynnisteltiin myös pitkäaikaisia hankkeita ja toimintoja, jotka ovat jatkuneet perinteenä vuodesta toiseen, toki ajan myötä sopivasti uudistuen.
Haastatteluvideot tallennetaan cd-levylle
Perimätiedon tallentaminen aloitettiin haastattelemalla siilinjärveläisiä vaikuttajia ja kansanedustajia Katri-Helena Eskelistä ja Lauha Männistöä, joiden ajatuksille antoi painoarvoa laaja kokemus järjestötoiminnassa, samoin kunnallisissa ja valtiollisissa luottamustehtävissä. Paitsi perimätietoa videoille tallentui niin yleistä kuin paikallis- ja henkilöhistoriaakin sekä harkittua näkemystä elämästä ja aatevirtauksista, jotka yhteiskunnassa vaikuttavat ja kokonaisia sukupolvia ohjailevat.
Katri-Helena Eskelisen haastattelu tallennettiin Akuliinassa ja tilaisuuden nimenä oli ”Laulun sävelillä halki vuosikymmenten”. Haastateltava kertoi näkemyksiään musiikin lomassa liitäen laulut historian kulussa omakohtaisesti koettuihin tapahtumiin. Akuliinasta tuli monien myöhemminkin tehtyjen haastattelutallenteiden esityspaikka. Haastateltu päähenkilö on useimmiten itsekin mukana katselutilaisuuksissa.
Vuoden 2005 loppuun mennessä kamera oli vieraillut myös Maaningalla europarlamentaarikko Mirja Ryynäsen kotona. Haastattelut toimitti toimittaja Matti Juusela.”Videoksi tehtävä haastattelu vaatii paljon etukäteisjärjestelyjä”, kertoi Juusela. ”Tämä oli vaativampi hanke kuin perinteisellä ääninauhurilla tehtävä työ.” Alkuperäiset tallenteet jäivät Siilinjärven kunnan arkistoon, josta historiantutkijat voivat käydä niitä katsomassa. Kopioita jaettiin mm. Siilinjärven ja Maaningan kirjastoihin. Sii-Ma päätti panostaa perinteen keräämiseen jatkossakin mm. uusia haastattelijoita kouluttamalla.
Laulu hoitaa sisältäpäin
”Elokuvafestarin mentyä myttyyn mietittiin, mitä kulttuuritarjontaa ja ennen kaikkea yhdessäoloa kaikenikäisille voidaan järjestää. Aloitettiin yhteislauluillat kokeilumielessä, suurin toivein ja pää pilvissä, mutta – yllätys, yllätys- emme pettyneetkään. Iltojen tarkoitus on, että ihmiset pääsevät laulamaan, kuulemaan musiikkia ja olemaan yhdessä”, tiedotti Aune Taskinen ja yhteislaulutyöryhmän maaninkalainen puheenjohtaja Hannu Huusko komppasi, että ”laulu avaa kanavia niin iloon kuin suruunkin”. Kun ääni resonoi sisällä, niin se on kuin hierontaa. Jos niskahieronta tuntuu mukavalta ja saa hyvälle mielelle, niin miksei sitten sisältäpäinkin tuleva hieronta”, filosofoi Uutis-Jousen haastattelussa Pauli Huttunen, eräs laulattajista Sii-Man yhteislauluillassa Mäntyrannassa 21.7.2005. Sii-Ma oli mukana järjestämässä myös hengellisen musiikin lauluiltoja yhdessä seurakunnan musiikkiryhmien kanssa. Laulutuokioita järjestettiin lähes joka kuukausi eri paikoissa nimellä Sii-Man sikermät. Nuorten lauluillassa raikui hevi ja pop. Laulutilaisuudet otettiin suosiollisesti vastaan, niihin tultiin täysin rinnoin mukaan ja suosio on säilynyt hyvänä kautta vuosien.
Iltamissa ilo irrallaan
Eräänä tammikuisena perjantaina 2004 silloisen Vuorelan Kuntoutumiskeskuksen ravintolasalissa nautittiin iki-ihanasta ja sammaloitumattomasta iltamaviihteestä, kun Sii-Ma järjesti toimintansa ensimmäisen illanvieton, joka oli ”sisällöltään nuorekas, mutta vanhan tyylinen. Iltamakutsu oli otettu vastaan innostuneesti. Katsomon ja tanssiparketin täytti harmaantunut mutta vetreä sukupolvi, joka tunnelmoi samalla sydämen ilolla kuin nuoruusvuosinaan,” raportoi Uutis-Jousi. Illassa esiteltiin yhdistyksen tunnuskuvan eli logon suunnittelukilpailun parhaat palkitsemisjärjestyksessä. Iltamaorkesterina oli tanssi- ja hääorkesteri Halssarit Unto Kosusen johdolla.
Seuraavat ohjelmalliset iltamat järjestettiin Kunnonpaikassa vuoden 2005 marraskuussa. Teatteri Vivates esitti katkelmia näytelmästä Kiljusen herrasväki, ohjelmassa nähtiin myös tanssiesityksiä, musiikkia ym. mukavaa. Illan laulusolisteina olivat Pirjo Tossavainen ja Vesa Ruotsalainen. Silloinkin olivat vapaat istumapaikat vähissä, ja seuraava ohjelmallinen iltama otettiin ohjelmaan jo muutaman kuukauden päästä. Aune Taskinen muistutti, että iltamaperinteen elvyttäminen oli otettu esille jo yhdistystä perustettaessa. Kuntoutumiskeskuksessa oli aikaisempina vuosina kilpailtu iltamien pidossa yhdistysten kesken, ja uutta kilpailukimaraa suunniteltiin Sii-Man järjestämänä taas tulevina vuosina.
Teatteriin, teatteriin
Suunnitelmien mukaan Sii-Ma ryhtyi järjestämään teatterimatkoja aluksi lähiseutujen kesäteattereihin. Kuljetuspalvelu järjestettiin periaatteella ’linja-aato tuop ja hakkoo’ mahdollisimman monelle sopivaksi. Tunnelmallinen kyyti olikin lähes poikkeuksetta täysi viimeistä paikkaa myöten ja nautittavat esitykset vetivät monen suuta messingille.
Tunnustusta
Aune Taskinen vastaanotti vuonna 2005 Siilinjärven vapaa-aikalautakunnan Vuoden Kulttuurikasvo-nimityksen, joka myönnetään tunnustuksena siilinjärveläisille taustavaikuttajille ja kulttuuriharrastuksen mahdollistajille. Aune Taskinen on Kulttuuri Sii-Man perustamiskirjan ensimmäinen allekirjoittaja ja hän oli jo ensimmäisinä toimintavuosina saanut paljon aikaan Siilinjärven ja Maaningan kulttuuriyhdistyksen puheenjohtajana. Kiitospuheessaan Aune Taskinen jakoi saamaansa tunnustusta laajemmalle Sii-Man riveihin. ”Hallituksen jäsenet ja eri työryhmien henkilöt ovat tehneet valtavasti työtä kotiseudun eteen”, hän mainitsi. Samalla hän kertoi yhdistyksen tulevaisuuden haaveista, hankkeista ja yhteistyökumppaneista.
Sii-Malla oli jo siivet ja ilmaa siipien alla, ja potra komivuotias porskutti määrätietoisesti eteenpäin.